Kansallispuvun synty
Kansallispuku on 1700-luvun lopun - 1800-luvun alkupuoliskon suomalaisen maalaisväestön, rahvaan juhlapuvun toisinto.
Elettiin omavaraistaloudessa, 1700-luvulla sääty-yhteiskunnassa ja kuuluttiin Venäjän suurruhtinaskuntaan. 1800-luvun jälkipuoliskolla suomalaisia yritettiin venäläistää. Kansallisuusaatteen innostama suomalainen sivistyneistö havahtui, ryhdyttiin etsimään ja korostamaan omaa suomalaisuutta. Helsingin yliopiston osakuntien ylioppilaat kiertelivät ympäri maata keräten talteen suomalaista esineistöä, käsitöitä, vaatetusta, runoja ja lauluja, näistä koottiin Ylioppilaiden kansatieteellinen kokoelma, joka on nyt osa Suomen kansallismuseon kokoelmaa.
Kansallisromantiikka, suomalaisuuspyrinnöt ja kansanomaisen käsityön ihailu johtivat museoiden kansanpukujen tutkimukseen ja kansanpuku-uusintojen suunnitteluun, valmistukseen ja käyttöön.
1800-luvun lopulla syntyi suomalainen kansallispuku.
Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat usein Suomessa, 5.8.1885 he vierailivat Lappeenrannassa. Keisarinnalle luovutettiin juhlallisuuksien yhteydessä Suomen naisten lahjana nelihankainen keuruulaismallinen soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Kahdeksan kansallispukuista neitosta soutivat venettä. Kansallispuvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Puvut oli valmistanut Suomen Käsityön Ystävät ylioppilaiden kansatieteellisessä museossa olevien kansanpukumallien mukaan. 100-vuotta myöhemmin tuo päivä 5.8.1885 nimettiin suomalaisen kansallispuvun syntymäpäiväksi. Syntymäpäivää juhlitaan nykyään pukeutumalla kansallispukuun ja kokoontumalla yhdessä erilaisiin tapahtumiin, viettämään Kansallispuvun tuuletuspäivää, vaikka piknikille puistoon tai muuten vain näyttäytymään kansallispuvussa.
Kansallispuvusta tuli nopeasti koko kansan juhlapuku, esiintymisasu ja kantajansa kotiseudun identiteetin koroste, suomalaisuuden tunnus.
Nykyiset kansallispuvut perustuvat esikuviin ja tarkkoihin tutkimuksiin museoihin tallennettuihin vaateparsiin. Tietoa tuon ajan pukeutumisesta löytyy myös perukirjoista ja taiteesta.
Suomen kansallispukukeskus, asiantuntijaelimenään kansallispukuraati, vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin annettavasta koulutuksesta ja neuvonnasta sekä esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja.
Brage vastaa suomenruotsalaisista kansallispuvuista. Bragen putiikki myy kansallispukumateriaalia mm. Maskun seudun naisen kansallispuvun liivin kudelankoja, erikoisvärjättyjä lankoja myy Masku-Seura.
Lähteet:
Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, Toini-Inkeri Kaukonen 1985
Kansallispuku, Leena Holst 2011
Koonnut 30.12.2025 Anna-Liisa Heinonen