Kansallispuvun synty
Kansallispuku on 1700-luvun lopun - 1800-luvun alkupuoliskon suomalaisen maalaisväestön, rahvaan juhlapuvun toisinto.
Elettiin omavaraistaloudessa, 1700-luvulla sääty-yhteiskunnassa ja kuuluttiin Venäjän suurruhtinaskuntaan. 1800-luvun jälkipuoliskolla suomalaisia yritettiin venäläistää. Kansallisuusaatteen innostama suomalainen sivistyneistö havahtui, ryhdyttiin etsimään ja korostamaan omaa suomalaisuutta. Helsingin yliopiston osakuntien ylioppilaat kiertelivät ympäri maata keräten talteen suomalaista esineistöä, käsitöitä, vaatetusta, runoja ja lauluja, näistä koottiin Ylioppilaiden kansatieteellinen kokoelma, joka on nyt osa Suomen kansallismuseon kokoelmaa.
Kansallisromantiikka, suomalaisuuspyrinnöt ja kansanomaisen käsityön ihailu johtivat museoiden kansanpukujen tutkimukseen ja kansanpuku-uusintojen suunnitteluun, valmistukseen ja käyttöön.
1800-luvun lopulla syntyi suomalainen kansallispuku.
Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat usein Suomessa, 5.8.1885 he vierailivat Lappeenrannassa. Keisarinnalle luovutettiin juhlallisuuksien yhteydessä Suomen naisten lahjana nelihankainen keuruulaismallinen soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Kahdeksan kansallispukuista neitosta soutivat venettä. Kansallispuvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Puvut oli valmistanut Suomen Käsityön Ystävät ylioppilaiden kansatieteellisessä museossa olevien kansanpukumallien mukaan. 100-vuotta myöhemmin tuo päivä 5.8.1885 nimettiin suomalaisen kansallispuvun syntymäpäiväksi. Syntymäpäivää juhlitaan nykyään pukeutumalla kansallispukuun ja kokoontumalla yhdessä erilaisiin tapahtumiin, viettämään Kansallispuvun tuuletuspäivää, vaikka piknikille puistoon tai muuten vain näyttäytymään kansallispuvussa.
Kansallispuvusta tuli nopeasti koko kansan juhlapuku, esiintymisasu ja kantajansa kotiseudun identiteetin koroste, suomalaisuuden tunnus.
Nykyiset kansallispuvut perustuvat esikuviin ja tarkkoihin tutkimuksiin museoihin tallennettuihin vaateparsiin. Tietoa tuon ajan pukeutumisesta löytyy myös perukirjoista ja taiteesta.
Suomen kansallispukukeskus, asiantuntijaelimenään kansallispukuraati, vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin annettavasta koulutuksesta ja neuvonnasta sekä esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja.
Brage vastaa suomenruotsalaisista kansallispuvuista. Bragen putiikki myy kansallispukumateriaalia mm. Maskun seudun naisen kansallis-puvun liivin kudelankoja. Erikoisvärjättyjä lankoja myy Masku-Seura.
Lähteet:
Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, Toini-Inkeri Kaukonen 1985
Kansallispuku, Leena Holst 2011
Koonnut 30.12.2025 Anna-Liisa Heinonen
Maskun seudun kansallispuvun synty
Maskun seudun naisen kansallispuku valmistui 1985. Se vaati useiden vuosien tutkimus- ja suunnittelutyön, testausta ja kokeilua, kirjeen-vaihtoa ja museokäyntejä. Kotiteollisuusopettaja Leila Puttaa oli hankkeen alullepanija ja hoitaja. Aluksi kunnan tiedotuslehdessä julkaistiin kysely vanhoista tekstiileistä. Kurittulan kylästä löytyi yksi kiinnostava kankaanpala, Aili ja Uljas Suomalaiselta. Se muistutti Turun maakuntamuseon kokoelmasta löytyvää, Nousiaisista talteen otettua raidoitettua liiviä. Kumpikin matki ulkomailta tuotua ns. kalminkki-kangasta. Tästä lähdettiin liikkeelle.
Toteutusta valvoi kansallispukuneuvosto, asiantuntijana Hagar Nikander. Mukana eri vaiheissa oli useita asiantuntijoita ja taitavia ompelijoita. Maskun kunta teki 750-vuotisjuhlakokouksessaan päätöksen kustantaa puvun toteutus. Puvun eri osille esikuvia saatiin monelta suunnalta. mm. musta verkahame perustui perunkirjoitus-tietoihin ja paita on yleisesti Länsi-Suomessa käytettyä tyyppiä.
Kotiteollisuusopettaja Leila Puttaa valmistaa kuvassa mallikappaletta liivikankaasta. Raidallinen 1700-luvun tyyppiä oleva liivi tehdään tarkasti esikuvien mukaan ja siihen tarvitaan peräti 15 eri väriä.
Kuva julkaistu Uutis-Valjakossa 7.9.1984.
Tekstin ja kuvan lähteenä Leila Puttaan arkistoon perustuva Maskun seudun kansallispuku -kirja. Tekijät: Kristiina Juvas ja Hanna Puttaa-Vuoriluoto.
Ajan kuluessa kaikkia lankoja tai ohjeita ei enää ollut saatavilla. Anna-Liisa Heinosen työn ansiosta Masku-Seuralta on voinut ostaa ohjeita ja erikoisvärjättyjä kudelankoja v. 2025 alkaen.
Koonnut E. Gylén 2026